Hei .

Tämä on ensimmäinen blogi kirjoitukseni  . Ja sanon jo aluksi , jos sinua ei kiinnosta lukea minun blogiani, tai asiani ovat mielestäsi ärsyttäviä tai muut vastaavaa , älä lue äläkä kommentoi  .

Elämä on vaikeaa.
Miksi se on vaikeaa ?
Kuka tekee sen vaikeaksi ?
Mitä vikaa vaikeassa on ?

En vain jaksaisi . Miksi pitää syntyä kestämään kolhuja, alistumaan ikävyyksille ? Eikö olisi parempi  . Parempi vain , jos ei olisi mielikuvitusta. Silloin ei voisi ajatella ketään, kaivata ketään lähelle, sulkemaan syliinsä,kaivata jotakuta olemaan vain sinun.

Kun niin ei kuitenkaan käy. Sen tuntee veressään , suonissaan  . Mutta se , mitä tuntee unissaan , on valhetta . Tekee mielen liian toiveliaaksi , liian yrittäväksi . Yrittää , vaikkei saavuta mitään, toivoo vaikkei saa mitään.

''Miksi ihmisellä on yksi sydän ? Koska toinen on annettu sille toiselle . ''

Ei . Ei todellakaan . Se ei mene noin . Minulla on sydän vain sitä varten , että olisin täällä, hengittäisin, katsoisin, näkisin, kuulisin, haistaisin, tekisin . Ei minulla ole koskaan ollut toista sydäntä , sitä ei ole annettu kellekkään , kukaan ei osaa edes toivoa .

Maailmassa on hirveästi ihmisiä , mutta .. kun ajattelee että kyllä yksi niistä on sinulle . Niin ei vain ole. Ei. Mikään ei ole niin kuin haluaa , ei koskaan.
Kaikki kaunis häviää aikanaan, eikä saa toista mahdollisuutta puhketa kukkaan.


Why I'm still here ?